Tammikuu on ihmeellinen kuukausi. Se on uuden vuoden alku, jolloin voi pohdiskella edellisen vuoden tapahtumia ja halutessaan aloittaa myös uuden elämän tai ainakin tehdä pieniä muutoksia tapoihinsa. Toiset päättävät syödä enemmän suklaata tai päinvastoin, toiset alkavat harrastaa enemmän liikuntaa, toiset päättävät lähteä opiskelemaan, osa haluaa matkustella useammin, osa lupaa olla enemmän ystäviensä kanssa, listaahan voi jatkaa loputtomiin..
Minusta uuden vuoden lupaukset ovat ihan hieno juttu. Lupauksia tehdessä mietitään, mitä voisi omassa elämässään muuttaa. Yleensä päätökset ja lupaukset liittyvät omaan hyvinvointiin ja vapaa-aikaan. En ainakaan ole kuullut, että kukaan päättäisi uuden vuoden lupauksenaan hommata itselleen vatsahaavaa stressaamalla työasioissa tai riitautua ystäviensä kanssa korostamalla huonoja tapojaan vielä enemmän kuin edellisenä vuonna.
Entäpä sitten ne turhat lupaukset? Mielestäni lupauksille ja muutoksille pitää olla tavoitteet ja perustelut, jotta turhat lupaukset jäisivät tekemättä. On hyvä miettiä, mihin lupauksella pyritään ja mitä lupaus sitten oikeasti muuttaa elämässä? Tulenko lupauksesta onnelliseksi vai saanko sittenkin sen vatsahaavan jo yrittäessäni? Miksi käyttäisin energiaa turhan asian tavoitteluun? Varsinkin elämäntapamuutokset ovat vaikeita ja epäonnistuvat usein, koska isompaan muutokseen ajatuksen on lähdettävä ensin omasta pääkopasta. Ja kyllä, omia tapojaan on vaikea muuttaa ykskaks, myös elämäntilanteen pitää olla muutokselle myönteinen. Tärkeintä on kuitenkin se, että tekee työtä päämääränsä eteen ja hankkii hyvän tukiverkoston, joka kannustaa eteenpäin kun itse on luovuttamassa.
Salikassin sisältöä. Päivän väri tais olla pinkki. |
Oletteko te luvanneet jotain tänä vuonna?
Kiva blogi, jään seuraamaan :)
VastaaPoistaItse lupasin tänä vuonna enemmän aikaa itselleni ja koiralleni, tarkoittaen kuntoilua ja vapaa-aikaa. Olisin halunnut luvata itselleni lihaksikkaamman kropan vuoden loppuun mennessä, mutta oon tosi laiska käymään salilla. Ryhmäliikuntatunneilla käyn paljon, mutta salille tarvitsisin personal trainerin käskyttämään. Harmi, ettei ole just nyt varaa siihen. Ehkä myöhemmin tänä vuonna =)
Ensimmäinen lukija :) Jee! Mä kävin kans alkuun jumpilla enemmän, mutta viime vuosina oon innostunut salilla käymisestä. Personal trainer on kyllä hyvä idea, jos salitouhut tuntuu vieraalta alkuun, ja varsinkin tsemppareina toimivat hyvin. Mun oli helppo aloittaa salilla treenaaminen kun pari kaveria innosti mukaan. Kavereilta uskaltaa kysyä neuvoa ja ainakaan ei tuu luistettua treeneistä niin helposti kuin jos kävis yksin treenailemassa.
PoistaMä lupasi olla tänä vuonna onnellinen ja toteuttaa OMIA unelmia:)
VastaaPoista